Haavoittunut trumpetti

Musiikkilääketieteen palkinnon fyysisen hahmon piirtää jalustaan kiinnitetty trumpetti. Haavoittunut trumpetti on nähnyt elämää; se on Kaartin soittokunnan trumpetti evp., joka on tullut musiikillisen tiensä päähän. Se kuitenkin jatkaa omalla tavallaan signalistin tehtäväänsä, signaloiden saajalleen kiitoksen ja tunnustuksen tärkeällä alalla tehdystä työstä, musiikkilääketieteen erityisosaamisalalla.

Kun palkintoa ideoitiin 2000-luvun alkupuolella, yksi palkinnon ideoijista, itsekin myöhemmin palkinnon saanut yhdistyksen perustajajäsen Miikka Peltomaa sai ajatuksen siitä, että palkinnon fyysiseksi ilmiasuksi sopisi jokin soitin. Koska palkinnon piti kestää kiertopalkinnolle ominaista kiertue-elämää, kenties hieman kolhuja ja säävaihteluitakin, ajatus kulki luontevasti kohti vaskisoittimia.

Peltomaa otti yhteyttä silloiseen Kaartin soittokunnan kapellimestariin, musiikkimajuri Raine Ampujaan. Kumpikaan ei lopulta aivan muista, tai vaatimattomuuttaan halua muistaa, kumpi idean lopulta keksi, mutta tästä yhteisestä keskustelusta idea kuitenkin lähti muotoutumaan konkretiaksi.

Ampuja marssi, ei välttämättä kirjaimellisesti kuitenkaan, Kaartin soitinkorjaamon varastoon, jossa oli monenlaisia käytöstä jo poistuneita soittimia. Siellä silmiin osui sopivasti vaurioitunut, mutta vielä helposti trumpetiksi tunnistettavissa oleva vanha täysinpalvellut soitin, joka sai näin hautaamisen sijasta ikuisen elämän.

Puolustusvoimien pitkäaikainen soitinkorjaaja Pentti Heinonen hieman oikoi ja puhdisti soitinta, ja lopulta SMULY:n aktiivi, lääketieteen lisensiaatti Jouko Heiskanen taitavana puutyöharrastajana valmisti trumpetille jalustan, johon se kiinnitettiin.

Trumpetin elämänkaari

Jokaisella soittokunnan muusikolla on vähintään kaksi pääsoitinta: konserttisoitin ja niin sanottu myrskypilli. Kun konserttisoitin vanhenee, se jossain vaiheessa siirtyy ulkokäyttöön. Monesti marssikeikoilla soittimia ei saada heti koteloihin, vaan muusikot joutuvat usein menemään vaikkapa bussiin soittimet kädessä. Kaartin soittokunnan esiintymismäärillä näillä reissuilla väistämättä tapahtuu haavereita. Kyseinen trumpetti oli aivan varmasti ollut statukseltaan jo myrskypilli, eikä sitä ollut enää mitenkään järkevää yrittää korjata.

Puolustusvoimissa soittimien korjaus on merkittävän tärkeää toimintaa. Soittokuntien kulta-aikana soittajia oli satoja ympäri maan, ja kaikkien soittimilla oli tarpeita huollon ja korjausten suhteen. Pentti Heinonen oli alansa legendoja. Hän huolsi ja korjasi paljon myös siviilipuolen muusikoiden soittimia. Hän oli opiskellut yliopistolla musiikkitiedettä ja soitinkorjausta Buffetin tehtailla Ranskassa ja oli oman alansa ehdottomia huippuja. Hän oli, ja on toki edelleen eläköidyttyäänkin, sympaattinen juttukaveri, jonka pajalle saatettiin mennä myös muuta palvelusta turvaan. Maailma on parantunut hänen pajallaan moneen otteeseen, ja ”Penasta” tuli elinikäinen ystävä monille.

Kun trumpetilla soitetaan ulkona pakkasessa, venttiilit ovat vaarassa jäätyä lämpimän hengitysilman ja pakkasen yhteisvaikutuksesta. Venttiileitä puhdistettiin pirtulla, jonka idearikkaasta ja monipuolisesta käytöstä löytyy paljon anekdootteja. Venttiilit eivät kuitenkaan kestä jatkuvaa pirtun käyttöä. Haavoittunut trumpetti siis todistaa kuluneiden venttiiliensä myötä sen, että pirtua on päätynyt myös sinne, mihin se on alun perin tarkoitettukin.

Kun venttiilit väljenevät, etenkin legatosoitto vaikeutuu. Kolhut huonontavat soittimen resonanssia. Soittimesta voi tulla kyllä trumpetiksi tunnistettava ääni, mutta soinnista puuttuu paljon yläsäveliä, notkeutta ja sävyjä - niitä asioita, jotka saavat soittimen kuin soittimen kuulostamaan hyvältä.

Haavoittunut trumpetti on kokenut monet linnan juhlat, lukuisia valtiollisia seremonioita ja tilaisuuksia, paraateja, veteraani- ja maanpuolustusjuhlia. Se on värjötellyt pakkasessa, läkähtynyt helteessä ja saanut lopulta kohtalokkaita kolhuja kylkiinsä.

Soittimella on varmasti soitettu parhaimmillaan 300 keikkaa vuodessa. Toisin kuin soittajalla, trumpetilla ei ollut odotettavissa huomionosoituksia, arvomerkkejä tai muuta urakehitystä. Sillä on kuitenkin saatu kosketettua monen veteraanin ja eri maiden valtionjohtajien sielua. Soitto on vaiennut, mutta trumpetin tärkeä tehtävä signalistina jatkuu. Se symboloi myös sitä, että haavoittuminen voi olla onnettomuuden lisäksi myös mahdollisuus johonkin uuteen.

Patrik Stenström 11.6.2026